En saanut videota linkitettyä suoraan, joten sen saa näkymään painamalla TÄSTÄ.
Tunteet ovat vahvasti mukana urheilussa. Olen nähnyt sen niin omien kokemuksieni kautta niin kilpailuissa kuin harjoituksissa, sekä myös ohjaajana ja valmentajana aina koululiikunnasta ja kerhoista seurajoukkuevalmennukseen. Juuri tunne on yleensä se, mikä motivoi liikkumaan ja tekee liikunnasta ja urheilusta niin hienon asian kuin se on. Tunteet vaihtelevat, mutta takuulla niitä on.
Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa, muovaavat
valintojamme ja kuuluvat psyykkiseen toimintaamme. Perustan ihmisen
käyttäytymiselle luovat neljä tekijää: biologinen tila, fyysinen toiminta,
ajattelu ja tunteet. Ne ovat vuorovaikutuksessa ja jos yhdessä tapahtuu
muutoksia, muuttuvat kaikki. (Katajainen – Lipponen – Litovaara, 2006.)
Perustunteita on yhdeksän: suru, pelko,
häpeä, viha,vastenmielisyys, inho,
jännitys, hämmästys ja ilo (Nordlund). Vaikka jokaisesta tunteesta voi periaatteessa
sopivana määränä ollessaan olla hyötyä urheilijalle, voi osa olla kuitenkin
keskimääräsitä haastavampia käsitellä. Vireys, ahdistus, pelko ja stressi ovat
pahimpia suorituksen tuhooajia. (Matikka & Roos-Salmi 2012, 74.)
Tunteiden säätely on sitä mitä tunnemme ja kuinka pitkään. Tunteiden säätely on tärkeää erityisesti
henkisen jaksamisen ja tasapainon ylläpitämiseen vaativien harjoitusten
keskellä. Urheilusuorituksessa tulisi pysyä ihantteellisella
tunnealueella, eikä päästää tunteita niskan päälle. Omien tunteidemme lisäksi, meillä on mahdollista vaikuttaa myös toisten tunteisiin (tunteiden ulkoinen
säätely), jota voi hyödyntää esim. joukkuelajeissa.(Matikka & Roos-Salmi 2012, 72-73.)
Tunteiden säätelyyn perustuukin joissakin lajeissa esiintyvä "psyykkaus". Joukkuetta yritetään saada pelaamaan paremmin luomalla tietynlainen tunne joukkueen sisälle tai yrittämällä saada vastustajan tunteet sekaisin ja näin vaikuttaa heidän suorituskykyynsä.
Tässä vielä mediassakin paljon esillä ollut onnistunut psyykkaus, jolla saatiin omalle joukkueelle viiden minuutin ylivoima. Toisaalta taas tällä ylivoimalla joukkue ei onnistunut, mutta alivoimalla pelannut joukkue teki maalin. Kumman psyykkaus siis onnistui?
Lähteet:
Matikka, L & Roos-Salmi,
M (toim.). 2012. Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen seura
julkaisu 169. Tampere: Tammerprint Oy.
Nordlund, A. Känslor och emotioner. Osoitteessa: http://www.cognitus.se/wp-content/uploads/2012/09/K%C3%A4nslor-och-emotioner.pdf 28.9.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti