Koulun alku on ollut jälleen vauhdikas. Normaalien tiedonhakujen
ja tutoriaalien rinnalla olen tehnyt opiskelijatuutorin hommia uusien ykkösten
kanssa ja kyllähän valmennuskin on vienyt aikaa viimevuotista enemmän. Noh, ei
siinä mukavahan se on, että on tekemistä.
Leirin ohjelma oli tiivistettynä:
Ma: 75km pyöräily Miekojärvelle, telttojen pystytys ja iltanuotio.
Ti: Tuutorien keksimää ohjelmaa.
Ke: Kamat kasaan ja pyörällä takas Rolloon.
Ke: Kamat kasaan ja pyörällä takas Rolloon.
Yhtenä leirin tavoitteena oli saada ryhmälle nimi, sekä valita
ryhmän mamma ja pappa (luottamushenkilöt ryhmän ja opettajien välillä),
Maanantai sujui hyvin ja perille päästiin vain yhdellä renkaan
paikkaamisella. Iltanuotiolla leikittiin ja tunnelma oli hyvä. Tässä vaiheessa
ryhmä oli mielestäni muodostusvaiheessa, ryhmä ja sen rajat olivat vielä
muotoutumatta, ryhmän jäsenet myös etsivät omaa paikkaansa ryhmässä ja olivat
varovaisia viestinnässään. Ryhmä oli myös ohjaajakeskeinen, sillä suurin osa
asioista varmistettiin meiltä tuutoreilta.(Lähteenmäki 2007, 10-12; MAST.)
Tiistai alkoi ryhmäytymisleikeillä ja tuutoreiden järjestämillä
"pohtimisrasteilla", joissa mietittiin mm. sitä millainen on hyvä
ryhmä ja peilattiin omia mielipiteitä omaan ryhmään.
Päivällä oli vuorossa ykkösten itsensä toteuttama suunnistus,
jossa oli toiminnallisia rasteja, sekä myös pohtimisrasteja. Rasteilla
kyseltiin ehdotuksia mammaksi ja papaksi, sekä ryhmän nimeksi. Suunnistus oli
yhden ryhmän tehtävä, mutta meillä oli lisäksi roskaryhmä,kalusteryhmä ja
dokumentointiryhmä. Näin saimme yhteistoimintaharjoitteita leirillemme, sillä ryhmillä oli selkeä
tavoite ja he joutuivat useisiin ongelmanratkaisutilanteisiin ja saivat lopussa
ryhmänä onnistumisen tunteen. (Lähteenmäki 2007, 25-27.)
Iltapäivällä oli vuorossa lisää ryhmäytymisleikkejä. Jokaisessa
leikissä jossa jouduimme jakamaan ryhmää jaoimme ryhmän aina erilailla ja
osassa leikeistä annoimme, jopa tehtäväksi etsiä henkilön, jonka kanssa oli
ollut vain vähän tekemisissä, näin saimme kontakteja kaikkien välille. Se myös
lisäksi edisti toisilta oppimista ja esti ”klikkien” muodostumista. (Lähteenmäki 2007, 18-24.)
Illalla oli vuorossa jälleen leirinuotio, jossa oli pieniä
leikkejä, sekä valittiin mamma, pappa ja ryhmän nimi. Valintaa johti
suunnistusryhmä, joka oli laskenut äänet, joita rasteilla päivällä annettiin.
Tuloksista keskusteltiin avoimesti ja tehtiin valinnat. Toiminta oli
demokraattista, päätöksenteko oli selkeää ja tavoitteet oli asetettu yhdessä
ryhmän kanssa ja kaikki myös sitoutuivat tähän. Tässä asiassa ryhmä toimi aivan
kuten toimivan ryhmän kuuluukin. (Lähteenmäki 2007, 20-24.)
Ryhmä oli mielestäni edelleen muodostusvaiheessa.
Keskiviikkona laitettiin sitten kamat kasaan ja pyöräiltiin
takaisin. Tällä kertaa vesisateeltakaan ei vältytty, mutta jälkikäteen
kuunneltuna se on yhdistänyt ryhmäläisiä, kuten yhteisten kokemusten
kuuluukin. (Lähteenmäki 2007, 25- 27.)
Leiri oli mielestäni erittäin onnistunut ja ryhmä tiivistyi
silminnähden. Toiminta muuttui koko ajan yhtenäisemmäksi ja ryhmä teki päätöksiä,
myös ilman tuutoreita. Ryhmäläiset alkoivat selvästi tuntemaan toisiaan, sillä
tehtävissä hyödynnettiin toisten vahvuuksia ja iltanuotion ääressä puhuttiin jo
melko luottamuksellisistakin asioista.
Miksi tämmöinen leiri sitten järjestetään?
Ryhmäytys on tärkeä osa koulun aloitusta, sillä se sitoo ryhmän
jäsentä kouluun ja ehkäisee näin turhia poissaoloja. Lisäksi uudessa ryhmässä
voi päästä pois jonkun aiemman ryhmän epämiellyttävästä roolista.Ryhmän tuen
saaminen on myös tärkeää, sillä kaikilla on vaikeampia aikoja, joista ryhmä
auttaa pääsemään yli.(Lähteenmäki 2007; Sirkka 2007.)
"Oppilaitoksen toiminnan onnistumisen kannalta tärkeintä on opiskelijan kiinnittyminen opintoihin"(Lähteenmäki 2007, 58).
Mielestäni ryhmäyttäminen on myös erityisen tärkeää meidän käyttämässämme PBL opiskelutavassa, jossa ryhmätyö on kaiken A ja O. Sinun tulee pystyä työskentelemään kaikkien ryhmäläistesi kanssa ja täten toisen tuntemisesta ei ole haittaa. Mielestäni ryhmäyttämistä ei ole ikinä liikaa ja toivonkin, että sitä käytettäisiin enemmän mm. työelämässä. (Lähteenmäki 2007; Sirkka 2007.)
"Oppilaitoksen toiminnan onnistumisen kannalta tärkeintä on opiskelijan kiinnittyminen opintoihin"(Lähteenmäki 2007, 58).
Mielestäni ryhmäyttäminen on myös erityisen tärkeää meidän käyttämässämme PBL opiskelutavassa, jossa ryhmätyö on kaiken A ja O. Sinun tulee pystyä työskentelemään kaikkien ryhmäläistesi kanssa ja täten toisen tuntemisesta ei ole haittaa. Mielestäni ryhmäyttämistä ei ole ikinä liikaa ja toivonkin, että sitä käytettäisiin enemmän mm. työelämässä. (Lähteenmäki 2007; Sirkka 2007.)
Lähteet:
Lähteenmäki, S. 2007. Ryhmäyttäminen ohjaajan työkaluna. Jyväskylän
ammattikorkeakoulu
MAST. Ryhmäyttämisopas. Euroopan unioni.
Sirkka, M. 2007. Ryhmäytymismateriaali. Vantaan kaupunki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti